Neste tutkii ja Neste jalostaa. Mutta miten käy Nesteeltä suunnittelutyö? Suomen toiseksi isoimman insinööritoimiston Neste Jacobsin työ käy ainakin kaupaksi – myös muille kuin pääomistajalle.
Neste Jacobsin toimitusjohtajana tänä vuonna aloittaneella Tom Främlingillä oli toukokuussa iso ilon aihe. Yhtiö julkisti pitkäaikaisen puitesopimuksen Abu Dhabin kemianjätin ChemaWEyaatin kanssa.
Sopimus ei vielä varmista tilauksia, mutta kertoo Neste Jacobsin hyvästä asemasta. Sopimus tuottaa parhaassa tapauksessa tulevaisuudessa suuria suunnittelutöitä 20 miljardin dollarin hankkeessa, jonka lopputuloksena on määrä syntyä yksi maailman suurimmista kemianteollisuuden keskittymistä.
-Lähi-Itä alkaa olla maailman kilpailluin markkina, koska se on ainoa paikka, jossa on rahaa, sanoo Neste Jacobsin toimitusjohtaja Tom Främling.
Ja siinä kovassa kisassa Neste Jacobs pääsi maaliin monipuolisen ja sopivan osaamisensa avulla.
Suuri tuntematon
Neste Jacobs on suuri tuntematon, ainakin yhtiön ja oman alansa ulkopuolella.
110 miljoonan euron liikevaihto ja 800 hengen vahvuus tekevät Neste Jacobsista Suomen toiseksi suurimman insinööritoimiston. Se tekee normaalivuotena miljoona tuntia suunnittelutyötä ja ostaa alihankkijoilta lisäksi satoja tuhansia tunteja.
Neste Jacobsista tekee lajissaan erikoisen se, että sen pääomistaja on öljynjalostaja. Se kuitenkin tekee vajaat puolet töistään konsernin ulkopuolisille asiakkaille, esimerkiksi kemianteollisuuden yrityksille.
Perinteisen öljynjalostuksen investointien vetäessä välillä henkeä ulkopuolisille myytävän insinöörityön merkitys kasvaa ja siksi Abu Dhabin kauppa on tärkeä päänavaus Neste Jacobsille.
Neste Oil puolestaan on erilainen jalostusyhtiö juuri oman insinööritoimiston ja yhtiön kokoon nähden huomattavan suuren tutkimusorganisaation vuoksi. Neste Oilin tutkimusyksikössä työskentelee 250 ihmistä ja lisäksi se etsii uutta tietoa maailmanlaajuisen yhteistyöverkoston avulla.
Ratkaiseva linkki
Lähes joka viides nesteoililainen siis tekee töitä joko Neste Jacobsissa tai Neste Oilin tutkimuksessa. Ja näiden osien saumaton yhteistyö teknologian kehittämisessä tekee pienestä kansallisesta jalostusyhtiöstä Neste Oilin.
-Ei olisi mahdollista olla edelläkävijä teknologiassa ilman vahvaa tutkimusta ja suunnitteluorganisaatiota. Linkki nääiden välillä on ratkaiseva kilpailuetu, pelkistää teknologiasta ja strategiasta kevään 2009 organisaatiouudistuksesta lähtien vastannut johtaja Lars Peter Lindfors.
Isot teollisuusyritykset ostavat yleensä suunnitteluosaamisen ulkopuolisilta. Neste Oil on kuitenkin halunnut osata itse tutkia, suunnitella ja toteuttaa isoja investointihankkeitaan – sekä parantaa jatkuvasti omia tai ostettuja teknologioita jalostamoillaan.
Ostetun tekniikan parantamisesta hyvä esimerkki on Porvooseen aikoinaan ostettu raskaasta kaasuöljystä bensaa tekevä yksikkö. Parissa vuosikymmenessä yhtiön omat insinöörit ovat virittäneet yksikön tuotannon kaksinkertaiseksi. Samoihin aikoihin vastaavan yksikön hankkinut keskieurooppalainen kilpailija on keskittynyt vain käyttövarmuuteen – ja yksikkö tuottaa yhä lähes alkuperäisellä tehollaan.
-Meillä insinöörit saavat tehdä tehtaaseen muutoksia, innovoida, kehittää tuotejakaumaa paremmaksi. Tässä täytyy kuitenkin olla paljon osaamista, ettei riskinotto mene liiallisuuksiin, sanoo riskienhallintajohtaja Jorma Haavisto.
Vauhdilla toteutukseen
Kokonaan uuden kehittämisessä Neste Oilin tutkijoiden ja Neste Jacobsin suunnitteluinsinöörien symbioosi on säästänyt paljon rahaa ja aikaa. Yhteistyön vihrein kukkanen on uusiutuvista raaka-aineista valmistettava NExBTL -diesel. Se on edennyt laboratoriosta koko konsernin isoimmaksi investointikohteeksi häkellyttävän lyhyessä ajassa, alle vuosikymmenessä.
-Kun tutkimus alkaa testata toimiiko tiede, rinnalle nousee saman tien suunnitteluprojekti. Se selvittää, miten konsepti olisi muutettavissa tehokkaaksi tuotantokoneistoksi. Projektit pätkitään rinnakkaisiksi, kuvaa johtaja Harri Turpeinen Neste Oilin mallia, joka on lyhentänyt kehitysajan puoleen.
Vastaavalla mallilla esimerkiksi autotehtaat ovat lyhentäneet tuotekehityssykliään, mutta konservatiivisessa öljybisneksessä tapa on poikkeuksellinen.
Perinteisempi tapa on, että ensin tutkitaan ja sen jälkeen ostetaan ulkopuoliselta laitoksen suunnittelutyö. Sitten vasta polkaistaan käyntiin rakennusprojekti.
-Kilpailijat aloittivat NExBTL:ää vastaavien tuotteiden kehittämiseen samoihin aikoihin kuin me, mutta vieläkään niiltä ei ole tullut valmista, sanoo Turpeinen.
Neste Oilin ensimmäinen NexBTL-laitos käynnistyi Porvoossa jo kesällä 2007.
Virtuaalitehdas testaa
Hankekehityksen hurjaan nopeuteen on useita syitä, joista yksi on tehokas mallinnus ja turhien välivaiheiden jättäminen väliin.
-Neste Jacobs on mallinnuksessa aivan maailman huipulla, kehuu Haavisto.
Neste Oil päätti jo viime vuosituhannen puolella luopua tehdasmittakaavan pilotoinnista aina, kun se on mahdollista. Prototyypit ovat kalliita ja hitaita rakentaa ja siksi testaus kannattaa tehdä laboratoriossa ja virtuaalitehtaalla.
Mallinnuksen tuottama virtuaalitehdas perustuu kokemukseen ja teoriaan. Malli on looginen järjestelmä, joka ottaa huomioon ilmiön yksityiskohdat ja riippuvuudet.
Mallinnuksen avulla ja pilottitehtaan ohituksella Neste Oil skaalasi Porvoon ensimmäisen NExBTL-laitoksen suoraan laboratorion pikkuisesta automaattipilotista 170000 tonnia vuodessa valmistavaan laitokseen.
Neljänteen tai viidenteen potenssiin menevä prosessin mittakaavan kasvatus pelkän tietokonemallin varassa aiheuttaa jo ajatuksena maallikolle huimausta, mutta tarjoaa se insinöörillekin pientä jännitystä.
-Onhan se ollut helpotus nähdä, että NExBTL-teknologia todella toimii tehtaassa, myöntää Tom Främling.
Laitoksen kasvatus Porvoon ensimmäisen ja toisen yksikön tasolta Singaporen ja Rotterdamin laitosten 800000 tonniin on suhteellisesti ottaen pieni askel verrattuna laboratoriopilotin ja Porvoon ensimmäisen yksikön kokoeroon.
Vastaavalla mallilla Neste Oil on kehittänyt myös iso-oktaanin tuotantolaitoksen. Sekin toimii ja tuottaa täydellä höyryllä bensiinin lisäainetta Pohjois-Amerikan markkinoille.
Poikkeus pilottilinjasta on yhdessä Stora Enson kanssa kesäkuussa käynnistetty puudieseliä tekevä pilottitehdas Varkaudessa. Puudiesel on niin uusi asia, että Neste Oililla tai kellään muullakaan ei ole riittävän luotettavia perustietoja pelkän mallinnuksen avulla etenemiseen. Siksi on testattava pilottitehtaassa.
Tieto pysyy ja paranee
Teknologioiden kehittämiseen Neste Oilissa osallistuu tutkimuksen, Neste Jacobsin ja yhtiön tuotannon lisäksi myös myynti. Jorma Haaviston mukaan esimerkiksi voiteluaineiden raaka-aineena käytettävien perusöljyjen kehittämisessä myyntimiesten hyvät hoksottimet ovat tärkeitä asiakkaiden tarpeiden selvittämiseksi.
Kun kehityshankkeisiin osallistuvat eri toiminnot ovat saman konsernin osia, on yhteistyö avointa ja luottamuksellista. Riski strategisen tiedon vuotamisesta vääriin käsiin on pieni.
Neste Oilin kehitystyön hedelmiä Neste Jacobs myy myös lisensseinä eteenpäin. Kaikki ei kuitenkaan ole kaupan. Esimerkiksi NExBTL:n lisenssiä ei ulkopuolinen saa millään hinnalla. Kysyntää kyllä olisi.
Osa lisensseistä on kuitenkin sellaisia, ettei niiden myynti konsernin ulkopuolelle häiritse pääbisnestä eli omaa jalostustoimintaa. Esimerkiksi iso-oktaanin teknologiansa lisenssejä Neste Oil on myynyt.
Rooli jalostusyhtiön osana myös tarkoittaa sitä, ettei Neste Jacobs ole myynyt paljon palvelujaan muille öljynjalostajille. Ulkoiset asiakkaat ovat lähinnä Nesteen naapuritoimialoilta, erityisesti kemianteollisuudesta.
- 800 hengen toimisto ei voi olla vain Neste Oilin varassa. Sama osaaminen kelpaa kuitenkin hyvin moneen muuhunkin paikkaan, joissa tarvitaan korkeatasoista teknistä osaamista. Nyt olemme aktiivisesti markkinoineet tätä osaamista, sanoo Främling.
-Esimerkiksi hiilidioksidin talteenottoon liittyy aika tuttuja prosesseja öljynjalostusteollisuudesta, jossa poistetaan tuotteista rikkiä. Samaa osaamista ja perusteoriaa voi soveltaa.
Rahakkailta Lähi-Idän markkinoilta suunnittelutöitä etsittäessä supisuomalainen Neste Oil voi hyötyä kansallisuudestaan.
-Suomella ja Neste Jacobsilla on maailmalla hyvin neutraali maine. Emme ehkä ole vielä ymmärtäneet täysin hyödyntää tätä, pohtii Lars Peter Lindfors.
Jättiläisellä vähemmistö
Suurissa suunnitteluprojekteissa on mahdollisuus hyödyntää myös vähemmistöomistaja Jacobsin valtavia resursseja. Amerikkalainen Jacobs on maailman viidenneksi suurin insinööritoimisto, jolla on palkkalistoillaan peräti 56 000 tekijää.
Jo väkimäärä kertoo, että Jacobs on enemmän dataljisuunnittelutoimisto kuin Neste Jacobs, joka ostaa esimerkiksi putkistojen yksityiskohtien suunnittelun yleensä alihankkijoilta.
Omasta insinööritoimistosta huolimatta Neste Oil ostaa palveluja muiltakin insinööritoimistoilta. Esimerkiksi Singaporen ja Rotterdamin laitokset pääurakoi italialainen Technip, koska hankkeiden käynnistyessä Neste Jacobsilla ei ollut tarpeeksi isoja resursseja käytössä. Neste Jacobsin insinöörit osallistuvat kyllä omistajan joukoissa hankkeen valvontaan.
Laitosten käynnistyessä Technipin osuus loppuu ja jatkokehitys siirtyy
Neste Jacobsin vastuulle. Neste Jacobs vastaa Neste Oilin kaikilla laitoksilla siitä, että tekniikka pelaa. Pääosa yhtiön henkilöstöstä onkin jakautunut Porvoon ja Naantalin jalostamojen kesken. Laitosten ylläpito työllistää melkein puolet Neste Jacobsin nykyisestä väestä.
Uuteen maailmaan
Rinteknon osto viime vuonna toi Neste Jacobsille yli 200 henkeä Espooseen. Rintekno laajensi Neste Jacobsin osaamista uusiutuvien raaka-aineiden suuntaan, esimerkiksi mäntyöljyn tislaukseen. Juuri uusiutuvan dieselin uudet raaka-aineet ovat Neste Oilin ja Neste Jacobsin tärkeimpiä käynnissä olevia kehityshankkeita.
-Toivotaan, että uudet puupohjaiset polttoaineet saavat tulta siipiensä alle ja johtavat kunnon investointiprojekteihin, sanoo Tom Främling.
Uusiutuvien polttoaineiden raaka-aineet vievät Neste Oilin teknologioita aivan uuteen maailmaan. Prosessit ovat osittain yhteisiä perinteisen öljynjalostuksen kanssa, mutta esimerkiksi käytettäville materiaaleille bioraaka-aineet asettavat kovia vaatimuksia. Kehitettävää piisaa edelleen.
Kahjoksi olisi leimautunut 15 vuotta sitten, jos olisi väittänyt yhtiön insinöörien ja tutkijoiden vielä joskus selvittävän menetelmiä levien teolliseen kasvatukseen. Sitä he kuitenkin nyt tekevät. Ja kartoittavat muita konsteja biomassan teolliseen tuotantoon.
Biopolttoaineissakin jalostajan kannattaa osata ja ymmärtää kaikkein hankalimmat asiat muita nopeammin ja paremmin. Helppoihin hommiin ei pidä haaskata energiaa.
Teksti: Ismo Virta
