Tulevaisuuden energian tuottajat ovat vielä koulussa. Ala voi löytyä työuraksi harrastamalla.

Runsaat 1500 nuorta aloittaa vuosittain fysiikan, kemian tai matematiikan opinnot Suomen yliopistoissa. Lisäksi energia-alalle sopivia aineita opiskellaan ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Työnantajat teollisuudesta oppilaitoksiin kilpailevat uusista osaajista.

Ideasta totta Nuorten Akatemiassa

Nuorten brändin päällikkö Tiina Varis sanoo, että hyvästä harrastusprojektista voi kasvaa aikuisiän ammatti. Harrastaminen opettaa yhteistyötä, vastuunottoa, hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista.

Valtakunnallinen järjestö Nuorten Akatemia auttaa Homma-ohjelmallaan 13-19-vuotiaita nuoria toteuttamaan unelmiaan omasta bändistä, elokuvasta, tapahtumasta, kerhosta tai vaikka tutkimusprojektista. Hankkeiden joukossa on myös teknologiaa ja ympäristöaiheita. Esimerkiksi ilmastonmuutoksesta järjestettiin teemapäivä ja Ilomantsin kouluissa oli vuoden mittainen kestävän kehityksen projekti. Kuopiolaiskoulussa syntyi ympäristömusikaali ja Kalajoella paikallislehden väliin ympäristöliite.

Projekteja tuetaan 100-200 eurolla. Vaatimattomalla summalla on saatu paljon aikaan ja usein rahaa on jäänyt hieman ylikin. Vuosittaisessa gaalassa huikeimmat projektit palkitaan 800-3000 eurolla. Monissa hankkeissa on ollut taustalla koulu tai järjestö, mutta myös kaveriporukoiden toiminta on onnistunut hyvin. Nuoria on ollut projekteissa mukana aloitusvuodesta 2006 jo yli 10 000. Neste Oil tukee toimintaa.

Kipinää opettajalta

Hyvä opettaja osaa tehdä kemiasta ja fysiikasta mielenkiintoista. Koulun laboratoriossa tehdään kokeita. Yrityksissä tai oppilaitoksissa vieraillaan tapaamassa asiantuntijoita. Tutkijat kertovat, millaista heidän työnsä on käytännössä ja mitä esimerkiksi energiayhtiöissä, sairaalassa, metallipajassa tai elintarviketeollisuudessa tehdään.

- Kun tuntee matemaattisten ja luonnontieteellisten alojen ammatteja, on helpompi innostua opiskelusta. Kestävästä kehityksestä ja uusista energiaratkaisuista haluttaisiin lisää tietoa. Opettajat tarvitsevat täydennyskoulutusta, jotta pysyvät kehityksen tasalla, pohtii Helsingin yliopiston kemian opetuksen keskuksessa työskentelevä koodinaattori Maria Vänskä.

Hämeenlinnan Kaurialan lukion biologian ja maantieteen opettaja Jussi Mestari ja kemian ja matematiikan opettaja Paula Perkkalainen ovat samaa mieltä. He toivat ryhmän 1–2 -luokkien opiskelijoita kemian keskuksen opetusluokkaan Kumpulaan saadakseen uutta virettä sekä oppilaille että itselleen.

- Nuorille pitäisi esitellä jatko-opintomahdollisuuksia, joita löytyy vaikka rakennus-, kone-, automaatio- tai materiaaliteknologiassa. Nykyisellään meidän aineistamme valitsevat syventäviä kursseja vain tosi-innostuneet, joita ryhmätyöt ja käytännön kokeet houkuttavat. Peruslukiolaiselle jo pakollisista kursseista kertyy paljon viikkotunteja, eikä voimia riitä vapaaehtoisiin aineisiin.

Aitoa tutkimusta

Käytännön kokeet kiinnostavat nuoria eniten. Paljonko kuparia on kierrätyslaitokseen tuodussa metallissa? Miten paljon sitrushedelmästä saadaan sitruunahappoa mehutehtaan juoman maustamiseen?

- Suunnittelen tehtäviä, joita voisi tarvita työelämässä. Liuosten sekoittelu mittalaseissa ilman päämäärää on kuivaa, sanoo Helsingin yliopistossa kemian opettajaksi opiskeleva Jaakko Lohenoja. Hän ohjaa Kemianluokka Gadolinissa vierailevia lukiolaisryhmiä opintojen ohessa.

Nuoret ovat periaatteessa kiinnostuneita energiankäytöstä, mutta tietoa ei ole aina helppo etsiä.

- Täällä yliopistolla keskustellaan jonkin verran biopolttoaineiden opetuksen haasteista, ja ainakin yksi niitä käsittelevä gradu on tekeillä. Biodieselin valmistuksen perustana oleva transesterifikaatio-reaktio ei sisälly lukion kemian oppimäärään, mikä hankaloittaa biodieselin valmistuksen opetusta. Olisi hyvä saada energia-alan yrityksiltä oppimateriaalia, toivoo Lohenoja.

Kaurialan lukiolaiset oppivat Lohenojan  suunnittelemasta metallin kuparipitoisuusmittauksesta ympäristöajattelua ja kierrätyksen vaikutusta kansantalouteen. Hedelmän sitruunahappotutkimus opasti tuotekehitykseen ja markkinoinnin suunnitteluun.

Teksti: Satu Alavalkama
Kuvat: Kari Hautala