Aasian kasvavissa kaupungeissa liikenteen päästöt ovat yhä suurempi ongelma. Huonolaatuisten polttonesteiden tilalle kaivataan vaihtoehtoja.

Maailman kymmenestä saastuneimmasta kaupungista yhdeksän sijaitsee Aasiassa. Parin viime vuosikymmenen nopea talouskasvu on lisännyt urbanisoitumista. Miljoonat ihmiset ovat muuttaneet töiden perässä maaseudulta kaupunkeihin.

Yhä useammalla kaupunkilaisella on nyt varaa autoon - tai vähintään moottoripyörään. Kiinasta on jo tullut maailman toiseksi suurin automarkkina. Vuoteen 2010 mennessä sen odotetaan ohittavan Yhdysvallat autojen vuosimyynnissä. Myös Intiassa autokanta on kasvanut nopeasti ja kysynnän odotetaan jatkuvan.

Samaa tahtia moottoriajoneuvojen kanssa ovat lisääntyneet pakokaasut. Niiden on laskettu aiheuttavan jopa 90 prosenttia aasialaiskaupunkien ilmansaasteista. Pahasti saastuneissa kaupungeissa liikenteen päästöt johtavat joka vuosi kymmeniin tuhansiin ennenaikaisiin kuolemiin.

Suurimpien Aasian maiden hallitukset yrittävät korjata tilannetta parantamalla julkista liikennettä ja rajoittamalla polttoaineiden päästömääriä.

Euro-päästörajat voimaan

Useimmissa Aasian maissa noudatetaan kaupunkiliikenteen puhdistamisessa Euro päästörajoitusjärjestelmää.

Euroopassa polttoainevaatimuksia on tiukennettu aste asteelta vuosien aikana. Aasian maissa on noudatettu samaa käytäntöä, mutta viiveellä.

Aasian kehityspankin mukaan päästöjen puhdistamista on nopeutettava.

-Suurimmassa osassa Aasian metropolialueita vakavat ilmanlaatuongelmat sekä polttoaineiden ja ajoneuvojen käytön kasvu edellyttävät, että moottoriajoneuvojen päästöt karsitaan matalimmalle mahdolliselle tasolle niin pian kuin vain voidaan”, pankki linjaa raportissaan The Road Map for Cleaner Fuels and Vehicles in Asia.

Asiantuntijat odottavat, että osa Aasian maista saavuttaa jo pian EU:n Euro-5 -päästörajoituksen. Samalla vaihtoehtoisten puhtaampien polttoaineiden, kuten palmuöljypohjaisen uusiutuvan dieselin kysynnän uskotaan kasvavan alueella.

Sininen taivas Pekingiin

Japani johtaa puhtaampien polttonesteiden kehitystä ja käyttöä Aasiassa. Maailman toiseksi suurimmalla taloudella on kehitystyössä tukenaan oma laaja autotuotanto.

Japanin naapuri, pahasta saastumisesta kärsivä Kiina, pyrkii saamaan Euro-3-päästörajoitukset voimaan koko maassa. Näkyvimmin ilmaansa on puhdistanut Peking, joka järjesti vuoden 2008 kesäolympialaiset. Kaupunki on ottanut käyttöön Euro-4-rajoitukset. Lisäksi se on vähentänyt ilmansaasteita parantamalla metroverkostoa, sulkemalla tehtaita, rajoittamalla yksityisautoilua ja kieltämällä saastuttavimpien ajoneuvojen käytön.

Asian Clean Fuels Associationin (ACFA) pääsihteeri Clarence Woo kehuu Kiinan ripeitä toimia.

-Vaikka valitamme Kiinan ilmansaasteista, maan hallitus on kuitenkin ollut yksi Aasian aktiivisimmista päästöjen puhdistamisessa. Kiinalta on ollut todella suuri saavutus siirtyä näin nopeasti kohti puhtaampia polttoaineita.

Näyttääkin siltä, ettei Pekingin sininen taivas jäänyt vain olympiailmiöksi, vaan kaupungin asukkaat saavat nauttia siitä vastakin. Myös Shanghaissa ja Guangzhoussa ilma on puhdistunut nopeasti.

Intia,Thaimaa ja Singapore ottavat mallia

Intia on tehnyt paljon ilmanlaadun parantamiseksi. Maan isoissa kaupungeissa päästörajoiksi on pyritty saamaan Euro-3 tai Euro-4.

Myös Thaimaa on siirtynyt puhtaampiin polttoaineisiin, mutta Indonesiassa ja Malesiassa kehitys on ollut paljon hitaampaa. Malesia on pyrkinyt parantamaan polttoaineen laatua Euro-2-rajoitusten mukaisesti ja lisäämään biodieselin käyttöä, mutta laihoin tuloksin. Indonesia taas siirtyi lyijyttömiin polttoaineisiin vasta vuosi sitten.

-Ongelmana on, että näiden maiden hallitukset ovat maksaneet tukipalkkioita polttoaineiden hintoihin. Siksi markkinat eivät ole pystyneet esittelemään nopeasti puhtaita polttoaineita, Woo kertoo. Kun hintoja on tuettu, jalostamot ovat joutuneet myymään tuotteitaan tappiolla eikä niillä ole ollut varaa kehittää parempilaatuisia polttonesteitä.

Singapore on maailman kolmanneksi suurin öljynjalostuksen keskus ja samalla erittäin keskeinen paikka tuote- ja raaka-ainevirtojen näkökulmasta. Singaporella on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä biopolttoaineiden Aasian keskukseksi. Lisäksi Singaporen valtio on allekirjoittanut Kioton sopimuksen ja sitoutunut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen vuodesta 2012 lähtien.

Riittääkö energiaa?

Euroopassa biopolttoaineilla halutaan karsia kasvihuonekaasupäästöjä. Aasiassa halutaan parantaa ilman laatua ja energiaturvallisuutta - joko lisäämällä energiaomavaraisuutta tai monipuolistamalla tuontia. Esimerkiksi Kiinassa ei haluta olla Lähi-idän tuotannon ja kuljetusten varassa. Samalla biopolttoaineteollisuus luo työpaikkoja.

Öljyn hintavaihtelu ruokkii epävarmuutta ja öljyn tuonti vaikuttaa kauppataseeseen. Joissain maissa, kuten Thaimaassa, biopolttoaineiden raaka-aineiden viljelyllä tuetaan paikallista maataloutta.

Kiina aloitti biopolttoaineohjelmansa jo kymmenen vuotta sitten, jotta Koillis-Kiinan ylijäämäisille viljasadoille syntyi käyttöä.

- Kiinalla on tervejärkinen strategia ja järjestelmä, jolla turvataan biopolttoaineiden käyttö ja tuotanto osana maan energiaturvallisuusstrategiaa. Maassa on odotettavissa pitkän aikavälin biopolttoaineiden käyttöä toisen ja kolmannen sukupolven raaka-aineteknologioilla. Kiinan hallitus päätti vastikään autoteollisuudelle kohdennetusta tukipaketista, jossa luvataan käyttää yli miljardi euroa vaihtoehtoisella energialla toimivien ajoneuvojen kehittämiseen seuraavien kolmen vuoden aikana, Woo sanoo.

Vuosia kestäneen tutkimustyön jälkeen Japanikin on sitoutumassa bioetanolin käyttöön. Maahan rakennetaan parhaillaan satoja biopolttoaineasemia. Toyota ja muut autonvalmistajat kehittävät toisen ja kolmannen sukupolven biopolttoaineille soveltuvia moottoreita.

Teksti: Josetta Nousjoki

Puhtaampaa ilmaa Aasiaan -nettiartikkeli perustuu Refine 01.2009 -lehdessä julkaistuun samannimiseen artikkeliin.