Luotsi ajaa samaa väylää, mutta jokainen luotsaus on erilainen.
Emäsalon luotsiasemalla tuuli puhaltaa aurinkoisena kevätkesän aamuna idästä reilut kymmenen metriä sekunnissa. Luotsi Juhani Kiviaho on herännyt muutaman tunnin levon jälkeen. Aamuyöstä hän luotsasi jakelutankkilaivan Sköldvikin satamasta merelle ja nyt on vuorossa Latvian Ventspilsistä tulevan tankkeri Futuran saattaminen satamaan.
Nopea luotsivene Loisto starttaa asemalta puolisen tuntia ennen Futuran saapumista luotsipaikalle - noin kahden tunnin matkan päähän Sköldvikin satamasta. Vene keikkuu navakan tuulen nostattamilla aalloilla ja roiskeet lentävät tuulilasiin, mutta kutterinkuljettajat Bror Nyholm ja Mats Lindström ohjaavat vakaasti kohti horisontissa erottuvaa tankkeria.
Radiopuhelimessa vaihdetaan vielä viimeiset koordinaatit, ennen kuin luotsivene kaartaa lähemmäksi ja kiertää aluksen sivulle tuulensuojaan. Kiviaho kipuaa tankkerin kyljestä laskettuja nuoratikkaita pitkin ylös kannelle. Koska Futura on täydessä lastissa, kiivettävää on tällä kertaa 'vain' kolmisen metriä.
Arviointikyky pelastaa
Luotsin työ vaatii rauhallista päätöksentekokykyä kelissä kuin kelissä, neuvottelutaitoja, kykyä käsitellä erilaisia aluksia sekä paikallisten olosuhteiden hyvää tuntemusta.
- Luotsikoulutukseen hakeutuvan pitää olla kokenut merikapteeni, toteaa luotsausliikelaitos Finnpilotin toimitusjohtaja, itsekin luotsina useita vuosia toiminut Matti Pajula.
- Luotsin on pystyttävä arvioimaan myös ääritilanteessa, onko turvallista jatkaa matkaa tai lähteä satamasta vai jäädäänkö odottamaan. Luotsi esimerkiksi arvioi, lähdetäänkö väyläosuudelle, jos siellä on liikkuvia jääahtaumia. Vaarana on silloin juuttua kenttään ja ajautua sen mukana matalikolle, Pajula kuvaa.
Finnpilot tuntee jääkelit
Viime talvena Suomenlahti ei jäätynyt, mutta Perämerellä talvi oli tavallista vaikeampi. Kiinteän jääpeitteen sijaan rannikkoalueilla oli liikkuvaa ahtojäätä.
Pajulaa huolestuttaa öljykuljetusten kasvu Itämerellä. Hän kannattaa lämpimästi luotsauksen ulottamista myös Itämeren kansainvälisille vesille. Tämän ns. avomeriluotsauksen aikaansaaminen kuitenkin edellyttää Itämeren ympärysvaltioiden yksimielisyyttä ja yhteistoimintaa.
Finnpilot on tarjonnut muutaman vuoden ajan jääasiantuntijapalvelua tytäryhtiönsä Ice Advisorsin kautta Itämeren kansainvälisillä vesillä liikkuville jäihin tottumattomille miehistöille.
Uutta teknologiaa
Navigointilaitteiden ja alusten teknisestä kehityksestä huolimatta luotsin työn merkitys ei ole vähentynyt, vaan pikemminkin päinvastoin.
- Tekninen kehitys on kovaa, mutta toisaalta myös alusten koko on kasvanut. Suomen rannikko on saaristoista ja väylät matalia ja kapeita, joten luotsin ammattitaitoa tarvitaan. Merenkulku on globaali toimiala - koko ajan mennään myös siihen suuntaan, että täällä liikennöiviin aluksiin tulee entistä enemmän päällystöä, jolla ei ole kokemusta näistä vesistä eikä jääolosuhteista, Pajula kertoo.
Luotsi on neuvonantaja
Ylhäällä komentosillalla Juhani Kiviahoa on vastassa tuttu mies. Futuran päällikkö Jussi Salmi ja Kiviaho tutustuivat aikoinaan ollessaan samalla merikapteeniluokalla. Ilmapiiri on leppoisa, mutta kummankaan tarkkaavaisuus ei herpaannu. Salmi kertoo luotsille aluksen vauhdin, suunnan ja muut tarpeelliset tiedot ja Kiviaho alkaa ohjata laivaa.
Luotsi on aluksella neuvonantajan roolissa ja vastuu laivasta pysyy aina päälliköllä. Luotsi voi kuitenkin ristiriitatilanteessa kieltäytyä luotsaamasta, jos esimerkiksi liian kova tuuli estää turvallisen lähdön satamasta.
- Luotsin tehtävä on tärkeä ja sen merkitys korostuu etenkin sellaisilla paikoilla, mihin ei olla paljon ajettu. Ulkomailla paikallisten olosuhteiden tuntemusta tarvitaan. Myös yhteydenpito satamiin käy paikkakuntalaiselta sujuvammin, Salmi kertoo.
Metri metriltä laituriin
Futuran komentosillalla osat vaihtuvat tankkerin saapuessa satamaan. Päällikkö siirtyy komentosillan paapuurin puoleisen siiven ohjaimiin ja ohjaa aluksen laituriin. Luotsi ja yliperämies Arto Harmonen antavat sivustatukea välittämällä komentoja radiopuhelimella satamamestarille ja perään kiinnittyneelle hinaajalle. Sen tehtävänä on ollut jarruttaa Futuran vauhtia satamaan tultaessa. Kiinnittyminen kestää puolisen tuntia, kun alus etenee metri metriltä kohti laituria.
Juhani Kiviahon urakka on tältä erää ohi. Hän lähtee Helsinkiin kohti kotia - palatakseen töihin Emäsaloon vielä samana päivänä, jälleen puoliltaöin.
Teksti: Katariina Lampinen
