Öljylämmittäjäkö maapallon tuhoaja?

Ne miljoona suomalaista, jotka asuvat öljylämmitteisissä omakotitaloissa ovat kauhistuksekseen saaneet lukea olevansa suuria syyllisiä maapallon lämpenemiseen. Jopa väliaikainen ympäristöministeri puhui öljylämmityksen lähtölaskennasta. Hyvin monessa kodissa on varmasti nukuttu huonosti ja mietitty muita ratkaisuja ja niiden toteuttamisen kustannuksia. Kun  tämän kirjoittaja muutama vuosi sitten muutti öljylämmitettyyn omakotitaloon ja näin kiinnostui aiheesta, toteutuu sellainenkin ihme, että sähköinsinööri ja entinen Imatran Voiman johtaja ryhtyy puolustamaan öljylämmitystä.

Vaihtoehtoja on, mutta kalliita

Neljännesmiljoonan öljykattilan korvaaminen vaihtoehtoisella lämmitystavalla on valtakunnallisesti sen verran radikaali energiapoliittinen  toimenpide, että olisi luullut sen vaikutuksia perusteellisesti analysoitavan ennen öljylämmittäjien julkista tuomitsemista. Ainakaan julkisuudessa ei näistä vaikutuksista ole kerrottu, joten yritän nyt energiapolitiikkaamme vielä eläkkeellä aktiivisesti seuranneena käydä läpi eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia.

Vaihtoehtoisia lämmitystapoja on tarjolla, mutta ne ovat useimpiin kohteisiin sopimattomia ja ennen kaikkea tavattoman kalliita. Sähkölämmityshän on julistettu pannaan jo aiemmin. Kaukolämpö olisi tietenkin hovikelpoinen, mutta se on kovin harvan omakotiasukin saavutettavissa ja jos kaukolämpö tuotetaan keskitetysti öljyllä, hiilellä tai kaasulla eivät kasvihuonekaasupäästöt juuri pienene kaukolämpöön siirryttäessä.

Lämpöpumppu

Pelastajaksi paljon mainostettu lämpöpumppu saa vanhan sähkömiehen näkemään punaista. Jos öljykattila vaihdetaan lämpöpumppuun, siirrytään todellisuudessa kaikkein hankalimmin tuotettavan ja siirrettävän sähkön käyttöön. Ne, joiden tontille voi porata kallioon maalämpöpumppujen tarvitsemat satametriset reiät, voivat ainakin teoreettisesti mitoittaa pumput täydelle tehontarpeelle, jolloin ilmaista lämpöä saadaan noin kaksi kolmasosaa kokonaislämmöntarpeesta, mutta pumppujen tarvitsema yksi kolmasosa joudutaan tuottamaan pahimpina pakkaspäivinä kallispolttoaineisilla kaasuturbiineilla noin 30 %:n hyötysuhteella. Ilmalämpöpumppuja ei edes suositella mitoitettavaksi täydelle lämmontarpeelle, vaan huippupakkasilla tarvittava lisäenergia otetaan sähkövastuksista pumppujen tarvitseman energian lisäksi. Lämpöpumppujen markkinoinnissa otetaan usein esimerkiksi Ruotsi, jossa lämpöpumppujen määrä on moninkertainen Suomeen verrattuna. Tällöin unohdetaan, että Ruotsin sähköntuotannosta puolet tehdään vesivoimalla, jota on helppo varastoida kylmimpien talvipäivien aikaan tuotettavaksi.

Tuulivoima

Sähkötuottajien ja siirtäjien todellinen painajaisuni on lämpöpumppujen ja tuulimyllyjen yhdistelmä, koska kovimmilla pakkasilla, kun lämpöpumppujen tehontarve on suurimmillaan, tuulivoiman tuotanto on pienimmillään.

Ministeri Pekkarinen on rohkeasti ottanut kantaa pohjoisen altaiden rakentamisen puolesta ja luulisi, että tuulivoiman kannattajat häntä tässä lämpimästi tukisivat, koska juuri tuulivoima kaipaa rinnalleen allaskapasiteettia energiaihmisten kielellä "priimaamaan" tuulivoimaa. Entisenä Kemijoki Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtajana pelkään kuitenkin, että Kemijoessa ehtii vielä virrata miljoonia kuutiometrejä hukkaan, ennen kuin niitä Vuotoksen altaalla hyödynnetään. Vaan eihän sitä koskaan tiedä millaisia takinkääntäjiä ympäristöväestä vielä löytyy, kun nyt Helsingin edustalle kaavaillun yli sadan tuulimyllyn puiston on hyväksymässä sama ympäristöväki,  joka hetki sitten tyrmäsi neljän myllyn rakentamisen ympäristöä vahingoittavana.

Biopolttoaine

Entä öljyn vaihtaminen biopolttoaineeseen esimerkiksi puupelleteihin? Vanha suomalainen sananparsi:" Kun lähtee sutta pakoon, tulee karhu vastaan" tulee eittämättä mieleen, jos koko maapallon kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi tuprutetaan omakotialueilla joka piipusta pienhiukkasia karsinogeeneistä ja mutageeneista puhumattakaan. Suomessa asuntoalueiden ilma on kaukolämmön, sähkölämmön ja puhtaasti polttavien öljypolttimoiden ansiosta niin puhdasta kuin se liikenteen ja kaukokulkeutuneiden epäpuhtauksien jäljeltä vaan voi olla. Olisi todellinen ilmastopoliittinen taka-askel palata  pienpoltolla vuosikymmenten takaiseen tilanteeseen. Uskon, että kaikki se biomassa, joka Suomessa pystytään tuottamaan uhkaamatta  metsäteollisuutemme raaka-ainehankintaa pystytään tehokkaasti ja ympäristöä pilaamatta polttamaan keskitetysti suurissa lämpökeskuksissa edullisemmin kuin omakotitalojen kattiloissa.

Sähkö

Maapallon ilmaston lämpenemisen torjuminen kaipaa toimia myös pienessä Suomessa, mutta tuntuu kohtuuttomalta sälyttää omaa kotiaan lämmittävälle niin raskasta syntisäkkiä, kun nyt on tapahtumassa. Tulee myös muistaa, että kovin radikaalit muutokset energian käytössä saattavat uhata valtakunnan verkon vakautta, ellei niihin ehditä ajoissa varautua. Sähkömiehen painajaisuni on viikon parin pakkasjakso yhtäaikaisesti Suomessa ja naapurimaissa.

Suomessa sähköntuotannon riittävyydestä ja luotettavuudesta vastasi aikanaan Sähköntuottajien Yhteistyövaltuuskunta (STYV), jossa kaikki tuottajat olivat edustettuna ja jossa tuottajat vapaaehtoisesti sitoutuivat keskenään pitämään riittävän määrän kapasiteettia varalla joko itsellään tai toisilta ostettuna. Sähkömarkkinoiden vapauttamisen sivutuotteena kilpailuvirasto kielsi STYVin toiminnan ja purkautti yhteiskäyttösopimuksen. Valmiiksi rakennetun varakapasiteetin varassa elettiin muutama vuosi, kunnes verkkoyhtiö Fingridille annettiin tehtäväksi riittävän varakapasiteetin ylläpitäminen. Hätätilassa voidaan myös vähemmän tärkeitä teollisuuskuormia kytkeä sopimusten mukaan irti. Riskiä valtakunnalliselle sähkökatkokselle ei kuitenkaan pitäisi kevytmielisesti kasvattaa lisäämällä sähkön kulutusta huippupakkasten aikana luopumalla öljykattiloista  ja toisaalta lisätä sellaista sähkön tuotantoa, joka tällöin ei olisi käytettävissä.

Perusteellinen analyysi tarpeen

Kun virallisia laskelmia ei ole esitetty, voitaneen lähteä pyöreästi siitä, että 250000:sta öljykattilasta 50000 voitaisiin korvata kaukolämmöllä tai biopolttoaineella ja loput jakautuisivat tasan maalämpöpumppujen ja ilmalämpöpumppujen kesken. Tämä merkitsisi Suomen sähkönkulutuksen huipputehon kasvua noin 2000 MW:lla !!!!! Jokainen energia-asioihin perehtynyt ymmärtää, että sellaisen kapasiteetin rakentaminen on mielettömän kallista saavutettavaan hyötyyn nähden.

Missään tapauksessa ei pitäisi romuttaa öljykattiloita niissä omakotitaloissa, jotka päättävät siirtyä lämpöpumppuihin, sillä uskoisin jo lähitulevaisuudessa siirryttävän tuntikohtaiseen sähkömittaukseen. Tällöin kalleimpien tuntien aikana öljykattilat voisivat käynnistyä automaattisesti ja sähkönkulutuksen huiput leikkautuisivat. Suomen energiapolitiikasta vastuullisten tulisi nyt perusteellisesti analysoida eri toimenpiteiden vaikutukset ennen vero- ym päätösten toimeenpanoa, jotta megaluokan virheiltä vältyttäisiin.

Kalervo Nurmimäki,  dipl.ins.,  Imatran Voiman viimeinen toimitusjohtaja